Teini-ikä lähestyy

Epulla alkaa teini-ikä kolkuttelemaan oville. Sen verran tehokkaasti alkaa komennot kaikumaan kuuroille korville. Ei siis paljoa reenailla kovin ihmeellisiä asioita. Odotellaan, että pöllöily loppuu ja järki palaa korvien väliin.

Tänään poika kuskasi terassille meille kuulumattoman kännykkäkotelon, ilmeisesti naapurin tontilta.. että hyvä noutaja pojasta tulee. Vielä kun osaisi niitä tipusia noutaa ja jättäisi muille kuuluvat tavarat rauhaan. :)

Hampaatkin vaihtuvat kovaa tahtia. Ostettiin poitsulle iso savuluu ja kas kummaa; kahden tunnin kaluamisen jälkeen löydettiin matolta kolme maitohammasta. Kulmahampaat ovat pudonneet ja uusia odotellaan tilalle.

Käytiin kasvattajankin tykönä tuossa heinäkuussa ja kuvasaalistakin saatiin jonkin verran. Muutama ihan julkaistava kuvakin löytyi joukossa, eli olkaapas hyvät:

Koko turbokööri menossa järveen.

Vesipeto eli Sissi. Epun äitee. :)

Eppuli vaanii.

Välillä oltiin ihan paikoillaankin. Riittävän kauan. 

Poitsu kasvaa ja kehittyy

Meillä asuu tällä hetkellä melkoisen onnellinen pikkukoira.

Eppu on aivan onnessaan uudesta pihamaasta, uusista hajuista ja ennenkaikkea talon takana aukeavasta metsästä. Poitsu kasvaa kamalaa kyytiä ja ilmeisesti alkaa pikkuhiljaa vaihtamaan purukalustoa. Sen verran näyttää järsivän kaikkea minkä hampaisiinsa vaan saa.

Rokotuksillakin käytiin tuossa parisen viikkoa sitten. Samalla löytyi pieni napatyrä, jolle ei ainakaan vielä toistaiseksi olla tekemässä mitään. Odotellaan ja katsellaan miten tilanne kehittyy.

Pentukurssi Virikkeessä alkaa olemaan viimeistä kertaa loppu. Ollaan saatu paljon oppia ja neuvoa poitsun käsittelyn suhteen ja täytyy myöntää, että oppi alkaa menemään ipanalle kaaliin. :) Osataan jo istua, mennä maahan ja ottaa kivasti kontaktia. Luoksetulokin sujuu vallan mallikkaasti. Viikonloppuna poitsu hiffasi kuinka kivaa on noutaa palloa! Siinähän sitä riemua riittääkin loppuelämäksi. =)

Meinattiin osallistua syyskuussa pentuagilityyn ja jäljestyskurssille, niin saadaan vähän ohjelmaa ipanalle ja emännälle illoiksi.

Eppu kotiutuu

Eppu on kotiutunut hienosti uuteen perheeseensä. Ensimmäiset yöt vähäsen kitistiin, mutta koiranpedin sijoitus makkariin sängyn viereen ja käden roikottaminen pedin kulmalla helpottivat pennun sopeutumista hieman. 

Eppu tekee melko pitkälti tarpeensa ulos, mitä nyt riehumiskohtausten jälkeen ipana saattaa lorauttaa pissit matolle ja öitä ei vielä pärjätä ilman välipissoja. Vaan eipä tuota vielä oikein voi pieneltä vaatiakaan.

Viime viikolla käytiin moikkaamassa isäpuolta Snappertunassa. Voi sitä iloa ja riemua, kun päästiin riehumaan puutarhassa, ilman pelkoa autoista tai muista liikkuvista härveleistä. :) 

Eppu ja emäntä Snappertunassa

Poitsulla tuntuu olevan aika paljon rohkeutta ja riehakkuutta, eli lähitulevaisuudessa aletaan harjoittelemaan rauhoittumista vähän enemmän. 

Ensi viikolla alkaakin pentukurssi Petikossa, torstaina käytiin vähäsen tutustumassa paikkaan ja kouluttajaan. Ihan kivalta vaikutti. Muitakin pentuja nähtiin, mutta olivat ihan liian ujoja Epun kanssa leikkimään. Poitsu kun on hieman raju leikeissään, niin pitää saada vähäsen rohkeampaa seuraa, ettei käy vahinkoja.

Kotimatka

Kotimatkalle lähdettiin helatorstaina. Ensin käytiin anoppilassa Rautalammilla ja sielläpä olikin tarjolla vilinää ja melskettä. Hieman pelotti Eppua kahden pystykorvan ensitapaaminen, kun innostuivat haukkumaan alkunuuskinnan jälkeen. Mutta rohkeasti Eppu tuli uudestaan katsomaan aidan viereen, rohkea poika!

Anoppilassa vietettiin muutama tunti ja sitten köröteltiinkin kaatosateessa kotiin Vantaalle. Vastassa olikin vanha rouvamme, Noona. Noona ei juuri muista koirista välitä, joten ei ollut yllätys että rouva käänsi ensinuuskaisun jälkeen pään pois ja pakeni vähin äänin tilanteesta pois.

Emme turhia ala pakottamaan vanhaa koiraa tutustumaan uuteen, mutta varmuuden vuoksi Noona on ainakin aluksi häkitetty kotosalla, ettei vahinkoja pääse syntymään. Rouva kun nostelee huuliaan Epun tullessa liian lähelle häkkiä. Eppua tosin ei tunnu juurikaan haittaavan vaikka vanhalla rouvalla hymy onkin herkässä, ehkä hieman vielä tyhmänrohkea, mutta ei ainakaan mitään traumoja ole päässyt syntymään.

Eppu esittäytyy

Hei!

Olen Eppu, käyttölinjainen ruskea cockerspanielipoika Joroisilta. Synnyin tähän maailmaan kaksi päivää sisarusteni jälkeen 23.3.2012 kasvattivanhempieni suureksi ihmetykseksi.

Emäni on Sissi ja isäni Nikke. Sukutauluni löydät täältä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoE=FI51372/09&ReknoI=FI57027/09. Molemmat vanhempani ovat Suuria Metsästäjiä ja minustakin tulee isona sellainen.

Minut kuulemma adoptoidaan uuteen kotiin toukokuussa, siihen asti saan kasvaa emoni ja sisarusteni seurassa Joroisilla.